VG:n vuodet 2008-2017: JP Koskinen – Yhteisön henki tulee seuratoiminnasta
VG:ssä pitkään monissa luottamustehtävissä toiminut Jukka-Pekka Koskinen vertaa golfyhteisöä tietokoneeseen: vaikka on miten hyvä kone, mutta huono softa, homma ei toimi.
– Kenttä on tietokone, ja se on meillä erittäin hyvässä kunnossa. Tietsikalla ei paljoa tee, ellei siinä ole kunnon softaa. Ja seuratoiminta on se softa. Yhteisön henki syntyy seuratoiminnan puolelta. Seurassa pitää olla hauskaa ja iloista tekemistä, sanoo Koskinen.
Hän on ollut VG:n toiminnassa mukana 1990-luvun alusta asti. Tehtäviä on ollut monenlaisia: tärkeimpinä aikoinaan nuorisotoiminnan vetäminen, kun omat lapset olivat peli-iässä, ja myöhemmin yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan ja yhdistyneen hallituksen seuratoiminnasta vastaavan varapuheenjohtajan tehtävät.
– Oli iso kunnia olla seuran 70-vuotisjuhlan aikaan puheenjohtaja.
Koskisella on ollut myös valtakunnallisia luottamustehtäviä Suomen Golfliiton liittovaltuustossa.
Seuratoiminnasta vastanneena varapuheenjohtajana Koskinen näki, että toimikuntien puheenjohtajat olivat tavallaan hänen hallituksensa.
– Koin erittäin hyvänä, että toimikuntien kanssa pyöritimme seuratoimintaa yhdessä ja yhteistyössä.
Tuosan kehittämisen kannalta oleellisten muutostöiden suunnittelusta vastanneen toimikunnan vetäjälle Ilpo Niemelle ja hänen porukoilleen Koskinen jakaa kiitosta.
– He tekivät hyvin paljon työtä. Kenttä on kehittynyt pelaajaystävällisemmäksi. Eikä kenttä olisi näin loistavassa pelikunnossa vuodesta toiseen ilman ”greenkeeper” Pasi Pulkkista ja hänen mahtavia tiimiläisiään. On onni, että olemme saaneet pitää Pasin leivissämme.
Kiitosta JP antaa myös omana aikanaan hallituksessa olleille ihmisille.
– Kukaan ei tullut kokoukseen lukemaan esityslistaa. Kokouksiin oli valmistauduttu, hommaa saatiin eteenpäin.
JP:n hallitusaikojen suurin ponnistus oli VG:n strategian rakentaminen.
– Tärkeimpiä asioita oli selvittää, mitä jäsenistö haluaa. Niiden toiveiden perusteella haluttiin säilyttää Kahilanniemi, saada lisää jäseniä sekä kehittää nuorille harrastus- ja kilpagolfin mahdollisuuksia.
Nuorten edellytysten kehittämiseen liittyi se, että Kimmo Koivisto palkattiin ensimmäiseksi nuorisopäälliköksi hallituksen yksimielisellä päätöksellä, ilman keskusteluja. Samalla seuraohjaajien määrä räjähti, ja he sitoutuivat tekemiseen. Tämä kaikki johti siihen, kahden aiemman Suomen mestarin – Toni Karjalaisen ja Antti Ahokkaan – jatkoksi seura sai lisää mestareita, kun Miro Veijalainen voitti Suomen mestaruuden vuonna 2010 ja Roosa Närhi avoimen mestaruuden vuonna 2014. Lisäksi Golfliitto palkitsi Kimmo Koiviston vuoden nuorisotoimijana vuonna 2010.
– Olisiko kuka seuraava viisivuotiskauden Suomen mestari? Nythän niitä on tullut Toni Karjalaisen aloittamalla tiellä kutakuinkin viiden vuoden välein, pohtii Koskinen.
Suomessa Golfin perusongelma on, että kuluja on vuodessa 12 kuukautta, mutta tuloja tuottavaa toimintaa vain kuusi kuukautta. Ratkaisuja täytyisi etsiä ennakkoluulottomastikin, totuttujen laatikoiden ulkopuolelta.
– Seuratoimijoille strategia tuntuu olevan turhankin hieno sana. Toiminnan taustalla pitää kuitenkin olla ainakin visio siitä, mihin ollaan menossa. Jos ei ole visiota eikä strategiaa – siis tapaa tehdä työtä oikealla tavalla – ollaan helposti vähän hukassa.
– Menestynyt suunnittelu lähtee siitä, että lähdetään suunnitelman lopusta alkuun. Ensin määritellään mihin ollaan menossa, ja sitten etsitään keinot ja toimintatavat. Hallituksen tehtävä on luoda visiot ja tavoitteet sekä strategia eli toiminnan tavat. Hallituksen pitää osata antaa operatiiviselle puolelle työrauha tehdä se työ, mitä päivätasolla tarvitaan onnistumiseen. Ja operatiivisella puolelle taas pitää olla kykyä saada toimikunnat työskentelemään avukseen.
Koskinen ottaa konkreettiseksi esimerkiksi Tuosan kentän.
– Meillä oli visio kentän kehittämisestä, ja sieltä löytyivät kiinnekohdat, ja tuloksena on, että meidät on kaksi kertaa valittu Suomen parhaaksi kentäksi.
Tehtyä strategiaa on joskus moitittu liian isoksi ja liian yksityiskohtaiseksi. Koskisen mielestä tärkeää on kuitenkin se, että VG:llä – sen päättäjillä – olisi selkeä näkemys, mitä viiden tai kymmenen vuoden päästä tahdotaan olla.
– Missiohan on selvä: golfyhteisön tehtävä on mahdollistaa mahdollisimman edullinen pelaaminen laadukkaalla kentällä. Toivoisin, että meillä olisi kykyä suunnitella tulevaisuutta lopusta alkuun. Ensin määriteltäisiin tavoite ja sitten mietittäisiin, mitä pitää tehdä, että sinne päästään. Voisi myös pohtia, onko jotain sellaista, mitä emme halua tehdä, mistä haluamme pois.
Osakeyhtiön ja yhdistyksen pelisäännöt ovat selvät, jo lainsäädännönkin mukaan.
– Seuran puolellahan ei ole osakkeenomistajia. Siellä on kuitenkin maksajien iso joukko, joka kyllä puhuttelee päättäjiä, kun kuuntelun kytkee päälle.
Koskisen mielestä kannattaa järjestää tilaisuuksia, jossa tämä iso porukka saa ääntään kuuluville. Tai hallituksen on ainakin hyvä jalkautua niin lähelle tätä joukkoa kuin pystyy.
– Sekin pitää pystyä tunnustamaan, että golfin harrastaminen on kansainvälisesti ja Suomessakin muuttunut ihan todetusti. Yhä vähemmän on niitä, jotka pelaavat 90 kierrosta kaudessa, ja yhä enemmän niitä, jotka pelaavat 20 kierrosta. Maksetaan mieluummin siitä mitä käytetään, eikä etukäteen. Kun maailma on muuttunut ja muuttuu, pitää kehittää uudenlaista tekemistä.
Haastetta riittää niin VG:ssä kuin muussakin harrastustoiminnassa. Päivittäinen tekeminen pitäisi saada sellaiseksi, että mukaan tulisi ihmisiä, joita seuran asiat aidosti kiinnostavat ja jotka ovat valmiit panemaan itsensä likoon.
– Osakkeenomistajia näet ei tämä päivä lisää meille tuo.
– Olisin valmis heittämään ajatuksen, olisiko palattava kaiken toiminnan ohjaamiseen seuratoiminnan kautta. Mukaan lukien pelioikeuksien vuokraaminen. Osakkeen pelioikeudelle kun ei lisäarvoa nykyään ole helppoa rakentaa. Voisiko tämä olla yksi ajatus ”laatikon ulkopuolelta”?
– Toivotaan, että löytyy seuratoiminnalle sykkiviä sydämiä tulevaisuudessakin. Itse olen nauttinut joka päivä siitä, että olen voinut tehdä jotain VG:n eteen, Koskinen sanoo.